Uutiset

Markkinatilanteen kehitys viime kuukausina

Koko viime vuotta Euroopan energiamarkkinoita leimasi huoli ja epävarmuus. Pelko etenkin kaasun riittävyydestä oli suurta. Viime vuoden aikana Venäjältä siirtoputkien kautta siirrettävän kaasun määrä väheni vaiheittain ja on nykyään vain noin 10 %:ia siitä, mitä se oli aikoina ennen Ukrainan sotaa. Nähty siirron väheneminen muodosti merkittävän riskin Euroopan energiamarkkinoille. Ennen sotaa Venäjän osuus Eurooppaan tuotavasta kaasusta oli noin 40 %:ia. Euroopassa kaasu tuotannon raaka-aineena on ollut perinteisesti hyvin merkittävä sähkönhinnan ajuri. Pohjoismaissa sen osuus itsessään on kokonaistuotannosta pieni, mutta kattavien sähkön siirtoyhteyksien kautta Euroopan hinnat välittyvät vahvasti meillekin.

Nyt helmikuun puolivälin lähestyessä voi kuitenkin todeta, että talvi on sujunut Euroopan energiamarkkinoilla selvästi paremmin kuin ennakoitiin. Hinnat ovat toki olleet selvästi korkeammat kuin aiemmin pidettiin tyypillisenä, mutta paljon matalammat kuin syksyn aikana odotettiin niiden olevan. Tästä talvesta tullaan niin sähkön kuin kaasunkin riittävyyden osalta selviämään. Eurooppa valmistautui talveen täyttämällä kaasuvarastojaan, mistä olikin suuri apu. Sen lisäksi myös normaalia lämpimämpi säätila on helpottanut tilannetta paljon. Hyvin merkittävässä roolissa on ollut myös kuluttajien (yksityisten ja yritysten) kysyntäjousto. Kulutuksen pienentämisellä ja sen paremmalla kohdistamisella on ollut hyvin suuri hintoja laskeva merkitys.

Pohjoismaissa alkutalvi oli kuiva ja kylmä, mutta joulun tienoilla säätyyppi muuttui, ja sen myötä vesitilanne on selkeästi parempi ja nyt jo lähellä normaalia. Syksyllä pidettiin mahdollisena, että viimeistään kevättalvella sähkön kulutusta jouduttaisiin rajoittamaan. Tilanteen kohennuttua tuo huoli on tämän talven ja kevään osalta hälvennyt ja pahimman odotetaan olevan takana. Viime aikoina sähkön futuurimarkkinoiden hinnat ovat olleet selkeässä laskussa muuallakin Euroopassa. Suurin tekijä hintamuutoksen taustalla on halventuneet raaka-aineiden hinnat. Tämän ja ensi vuoden jonkin verran korkeampien hintojen jälkeen vuotuisten keskihintojen odotetaan asettuvan tasoille 50–60 €/MWh.

Vuoden 2023 osalta hinta on viime aikoina laskenut erityisen voimakkaasti. Tämän hetken hintaodotus on vain noin kolmasosa siitä, mitä vielä pari kuukautta sitten ennakoitiin. Kuluvan talven hintojen osalta lasku on ollut vieläkin voimakkaampaa.

 Suomen aluehintaero

 Suomen aluehintaeron kuukausittainen keskiarvo on vaihdellut etenkin viimeisen vuoden aikana voimakkaasti. Kevään 2022 reippaasti negatiivisten hintaerojen jälkeen nähtiin vuoden toisella puoliskolla huomattavan korkeita toteumia. Tammikuun negatiivinen aluehintaero oli taas asiakkaidemme kannalta hyvin myönteinen asia.

Tällä hetkellä Olkiluodon uuden ydinvoimaa tuottavan yksikön (OL3) odotetaan palaavan testituotantoon helmikuun puolivälissä. Säännöllisen sähköntuotannon on ilmoitettu käynnistyvän maaliskuun toisella puoliskolla. Kyseisen yksikön ja samaan aikaan ripeästi kasvavan tuulivoimakapasiteetin myötä Suomen aluehintahintaeron ja sen muodostaman hintariskin ennakoidaan selvästi pienenevän. Tämä on nähtävissä myös sähkön kiinnitysmarkkinoiden hinnoissa, sillä Suomen hintaerotuotteiden hinnat ovat olleet selkeässä laskussa.

Hintakiinnityksistä suojaa

Markkinatilanne on kehittynyt viime aikoina suotuisasti. Tästä huolimatta kannustamme jatkossakin kiinnittämään huomiota sähkönkäyttöön liittyviin ratkaisuihin. Mahdollisuuksien mukaan kulutusta vähentämällä ja sitä halvemmille tunneille kohdentamalla on edelleen mahdollisuus merkittäviin säästöihin. Kohdentamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että sähkönkäytön tuntivaihtelusta aiheutuvaa kustannusta voi pienentää rajoittamalla sähkönkäyttöä erityisesti Nord Pool Spot markkinan kalliiden tuntihintojen aikana. Välillisesti kulutuksen vähentäminen laskee myös sähkön markkinahintaa, jolloin säästöä tulee tätäkin kautta.

Mikäli ennustettu sähkönkäyttönne tulee muuttumaan oleellisesti, niin pyydämme tiedottamaan siitä meille asiakaspalvelu@venienergia.fi. Tulevaisuuden osalta turvaa antaa se, että aiemmin tehdyt suojaukset ovat tällä hetkellä pääsääntöisesti edelleen markkinaa alhaisemmat. Työskentelemme haastavasta markkinasta huolimatta jatkuvasti sen eteen, että voimme toimittaa asiakkaillemme hyvää ja kilpailukykyistä palvelua myös tulevina vuosina.

Sähkömarkkinakatsaus 30.8.2022

Euroopan energiakriisi on syventynyt kesän aikana, ja markkina sekä alueen maat ovat historiallisen murroksen alussa yrittäessään ratkoa Euroopan energiapolitiikassa toteutunutta massiivista Venäjä-riskiä. Markkinoilla on nähty edellisten kahden vuoden aikana äärimmäisiä hintaliikkeitä, joiden aikana hankintamallimme arvo on näkynyt erittäin kilpailukykyisenä sähkönhintana asiakkaillemme. Tänä vuonna asiakkaamme ovat maksaneet keskimäärin 65% vähemmän sähköstään toteutuneeseen markkinahintaan nähden. Vuoden viimeinen kvartaali ja myös ensi vuosi tulevat tämän hetken ennusteilla toteutumaan selkeästi alle markkinahinnan. Tulevien jaksojen hintaennusteiden osalta voitte seurata kehitystä asiakasportaalimme kautta. Tarvittaessa asiantuntijamme auttavat teitä budjettihintojen määrityksessä. Tällä hetkellä on kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikka ennusteet ennakoivat markkinahintaa alhaisempaa toteumaa, niin hintaennusteisiin liittyy oleellinen riski, koska markkinahintojen vaihtelu on ennennäkemättömän suurta.

Venäjäriski ja markkinatilanne

Yhteinen nimittäjä kriisille on Eurooppaan tuotava venäläinen maakaasu. Venäjä on rajoittanut Eurooppaan vietävän kaasun määrän noin viidennekseen normaalista. Markkinoilla on ollut pelko tuonnin loppumisesta kokonaan. Se olisi erittäin haastava tilanne, koska lyhyellä aikavälillä tätä on äärimmäisen vaikea korvata, ja edellyttäisi näkemyksemme mukaan merkittävää kaasun käytön vähentämistä Euroopassa. Kaasun osuus EU:n primäärienergian (jalostamaton luonnonenergia) kulutuksesta on neljänneksen osuudella merkittävä. Kaasusta noin 40% tuodaan Venäjältä. Kaikesta Euroopassa käytettävästä kaasusta vain 25% käytetään sähköntuotantoon, loput 75% käytetään lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin. Pohjoismaat eivät ole lähellekään yhtä riippuvaisia kaasusta kuin Manner-Eurooppa, mutta nousun vaikutus näkyy meilläkin rajusti, koska markkina-alueet ovat siirtoyhteyksien kautta linkittyneinä toisiinsa.

Tulevaa vuotta ennakoivat futuurihinnat ovat Pohjoismaisen systeemihinnan osalta yli viisinkertaistuneet vuoden alusta. Samanaikaisesti Pohjoismainen hinta on vain vajaa kolmannes Saksan hintatasosta. Markkinahinnan kohotessa myös hinta-alueiden väliset erot ovat kasvaneet lähes samassa suhteessa. Heinäkuussa Suomen aluehintaero kohosi ennätyslukemiinsa, ja tämä näkyi myös osin asiakkaidemme korkeampana laskutushintana. Suomen alueen hintaa kesällä nostaneita tekijöitä olivat Olkiluodon ensimmäisen reaktorin pitkä toimintakatko, Olkiluoto 3:n testijakson keskeytyminen koko heinäkuun ajaksi, toukokuussa päättynyt sähköntuonti Venäjältä sekä matala tuulituotanto. Lähitulevaisuudessa suurin aluehintaeroon vaikuttava tekijä on Olkiluoto 3:n testijakson eteneminen. Viimeisimmän suunnitelman mukaan laitos tuottaisi merkittäviä määriä sähköä elokuun lopusta eteenpäin.

Hintakiinnityksistä suojaa

Haluamme osaltamme korostaa, että tässä markkinatilanteessa kaikkien sähkönkäyttäjien kannattaa miettiä, millä ratkaisuilla omaa sähkönkäyttöään voi pienentää, koska tällä on suora vaikutus sähkölaskun suuruuteen. Sähkönkäytön tuntivaihtelusta aiheutuvaa kustannusta voi pienentää rajoittamalla sähkönkäyttöä erityisesti Nord Pool Spot markkinan kalliiden tuntihintojen aikana. Välillisesti kulutuksen vähentäminen laskee myös sähkön markkinahintaa, jolloin säästöä tulee tätäkin kautta. Mikäli ennustettu sähkönkäyttönne tulee muuttumaan oleellisesti, niin pyydämme tiedottamaan siitä meille asiakaspalvelu@sahkonhankinta.fi. Tulevaisuuden osalta turvaa antaa se, että aiemmin tehdyt suojaukset ovat tällä hetkellä selkeästi nykyistä markkinaa alhaisemmat. Työskentelemme haastavasta markkinasta huolimatta jatkuvasti sen eteen, että voimme toimittaa asiakkaillemme hyvää ja kilpailukykyistä palvelua myös tulevina vuosina.